Julkisten varojen säästöä

Hanselin tehtävänä on lisätä julkisen hallinnon tuottavuutta. Tutkittu tosiasia on, että hankintoja keskittämällä saadaan aikaan säästöjä verrattuna hajautettuun hankintaan. Keskitetyssä hankinnassa saadaan suurempien volyymien kautta usein hintaetua samalla, kun hankintaan sidottujen resurssien määrää voidaan pienentää. Myös sopimuskauden aikana ammattimaisesti ja tehokkaasti toteutettu sopimushallinta luo taloudellista lisäarvoa.

Hankintatoimeen liittyvien säästölaskelmien tekeminen on usein haastavaa. Hanselissa on kymmenen vuoden ajan tehty karkean tason säästölaskelmaa, joka pohjautuu Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimukseen (Karjalainen et al. 2008) yhteishankintojen säästöistä. Tutkimus osoitti, että keskitetty toimintamalli hankintatoimessa aikaan sai noin 20–25 prosentin säästöt kategoriasta riippuen.

Tätä mallia hyödyntämällä on voitu laskea, että vuonna 2018 Hanselin yhteishankintojen kautta saatiin arviolta yli 300 miljoonan euron laskennallinen säästö siihen verrattuna, että hankinnat olisi tehty hajautetusti. Laskentamalli hyödyntää myös Hanselin puitejärjestelyihin liittyvää potentiaalilaskentaa, mutta ei huomioi esimerkiksi työajankäyttöä, resurssien jakamiseen liittyviä kustannuksia tai hajautetun mallin mahdollisesti tuottamia osaamisvajeita.

Yhteishankintasopimuksiin liittyviä säästölaskelmia tehdään Hanselin kategoriahallinnassa. Laskelmissa tarkastellaan yhteishankintasopimuksia hankinnan kohteen ja toimittajamarkkinan näkökulmasta käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kun käytettävissä on vertailukelpoisia markkinahintoja tai benchmarkingin avulla käytettävissä olevia hintoja, kilpailutuksilla saatuja hintoja verrataan niihin. Kun hankinnan kohde ei poikkea merkittävästi aikaisemmasta, kilpailutuksessa saatuja hintoja verrataan aikaisempiin sopimushintoihin. Kaikissa tapauksissa sopivia vertailuhintoja ei ole käytettävissä, jolloin yhteishankintasopimukselle määritetään sopimuskohtaiset kustannushyötymittarit.

Viime vuoden aikana keskusteluihin on noussut yhä enemmän hankintojen kautta syntyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus, joka koostuu monesta osatekijästä. Yhteishankintasopimusten lisäksi toteutamme paljon asiakaskohtaisia kilpailutuksia, joissa tavoitteena on asiakkaan saaman hyödyn ja vaikuttavuuden kasvattaminen. Kilpailuttamisen kautta aikaansaadun vaikuttavuuden systemaattinen mittaaminen on kuitenkin tutkitusti haastavaa.

Olemme jo usean vuoden ajan keränneet tietoa asiakaskohtaisten kilpailutusten hankinta-arvosta, saavutetuista säästöistä sekä asiakastyytyväisyydestä. Vuonna 2019 tavoitteenamme on näiden asiakaskohtaisten kilpailutusten vaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen. Ajatuksena on laajentaa analyysiä vastuullisuuden, innovatiivisuuden, osaamisen kasvun sekä tuotteen tai palvelun laadun arvioimiseen.